BLOGI

Brut­to­kan­san­tuo­te (BKT) on toi­mi­nut talou­del­li­sen kehi­tyk­sen kes­kei­se­nä mit­ta­ri­na 1900-luvun puo­li­vä­lis­tä läh­tien, vaik­ka sen rajoi­tuk­set hyvin­voin­nin kuvaa­ja­na on tun­nis­tet­tu jo var­hain. BKT mit­taa talou­del­lis­ta tuo­tan­toa, mut­ta ei ota huo­mioon luonnonvarojen…

Kau­pun­ki ja maa­seu­tu tar­vit­se­vat toi­si­aan tule­vai­suu­des­sa entis­tä tii­viim­min. Kuin­ka raken­nam­me toi­mi­van ja vuo­ro­vai­kut­tei­sen suh­teen? Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa maa­seu­tu ja kau­pun­ki ase­te­taan usein vas­tak­kain, vaik­ka todel­li­suu­des­sa nii­den kehi­tys on ollut aina…

Nau­ta. Nur­mi. Luo­mu - kul­tai­nen yhdis­tel­mä Suo­men oloi­hin ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­tei­siin Kun vuon­na 2012 läh­dim­me luo­muun, emme ehkä aivan tark­kaan ymmär­tä­neet, mitä kaik­kea se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä. Vuo­sien saa­tos­sa ymmär­ryk­sen kart­tues­sa aja­tus on kuitenkin…

Kau­pun­git ovat kei­no­te­koi­sia eli­nym­pä­ris­tö­jä, jot­ka eivät kyke­ne tuot­ta­maan ihmi­sel­le vält­tä­mät­tö­miä resurs­se­ja. Tii­viis­ti raken­ne­tut kau­pun­kia­lu­eet ovat riip­pu­vai­sia ulko­puo­lel­ta tuo­ta­vis­ta ravin­nos­ta, vedes­tä, ener­gias­ta ja…

Vuon­na 2019 Suo­mes­sa tuo­tet­tiin lihaa yhteen­sä noin 400 mil­joo­naa kiloa. Lihan­ku­lu­tus on kas­va­nut ja moni­puo­lis­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Vuon­na 1960 suo­ma­lai­set kulut­ti­vat sian-, nau­dan- ja lam­paan­li­haa yhteen­sä 32,1 kilo­gram­maa hen­keä koh­den, kun…

Ruo­ka on ihmi­sel­le elin­tär­keä päi­vit­täi­nen perus­tar­ve. Ilman riit­tä­vää ja ravit­se­vaa ravin­toa yksi­lön toi­min­ta­ky­ky heik­ke­nee nopeas­ti, eikä elos­sa­py­sy­mi­nen pit­käl­lä aika­vä­lil­lä oli­si mah­dol­lis­ta. Ruo­al­la on kui­ten­kin myös mer­kit­tä­vä kult­tuu­ri­nen ja emotionaalinen…

Vuon­na 1966 suo­ma­lai­sen kulut­ta­jan ostos­ko­ri oli sel­väs­ti yksi­puo­li­sem­pi kuin nykyi­sin. Elin­tar­vik­keet oli­vat vähem­män pro­ses­soi­tu­ja ja jalos­tusas­teel­taan mata­lam­pia. Esi­mer­kik­si mai­don kulu­tus oli huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa kuin nyky­ään: vuon­na 1966 mai­toa juotiin…

Kehit­ty­nei­den mai­den yltä­kyl­läi­syys hei­jas­tuu myös ruo­ka­hä­vi­kin mää­rään, joka muo­dos­taa mer­kit­tä­vän kes­tä­vyys­haas­teen. Suo­mes­sa ruo­ka­hä­vik­kiä syn­tyy arviol­ta 400–500 mil­joo­naa kiloa vuo­des­sa. Hävi­kin jakau­tu­mi­nen eri sek­to­rei­hin osoit­taa, että noin 30 % sii­tä syntyy…

Hir­ven­met­säs­tys on Suo­mes­sa pit­kään jat­ku­nut ja kult­tuu­ri­ses­ti mer­kit­tä­vä har­ras­tus­muo­to, joka koko­aa vuo­sit­tain yhteen tuhan­sien met­säs­tys­seu­ro­jen jäse­net eri puo­lil­ta maa­ta. Hir­vi (Alces alces) on talou­del­li­ses­ti Suo­men mer­kit­tä­vin riis­tae­läin, ja met­säs­tyk­sel­lä on…

Ruo­an­tuo­tan­to on perin­tei­ses­ti perus­tu­nut ravin­tei­den kier­toon pel­toe­ko­sys­tee­mien ja tuo­tan­toe­läin­ten välil­lä: pel­loil­la kas­va­tet­tu rehu siir­tyy eläin­ten käyt­töön ja palau­tuu takai­sin pel­loil­le kar­jan­lan­nan muo­dos­sa. Kas­vin­tuo­tan­to edel­lyt­tää jat­ku­vaa ravinteiden…