Ruo­an­tuo­tan­to on perin­tei­ses­ti perus­tu­nut ravin­tei­den kier­toon pel­toe­ko­sys­tee­mien ja tuo­tan­toe­läin­ten välil­lä: pel­loil­la kas­va­tet­tu rehu siir­tyy eläin­ten käyt­töön ja palau­tuu takai­sin pel­loil­le kar­jan­lan­nan muo­dos­sa. Kas­vin­tuo­tan­to edel­lyt­tää jat­ku­vaa ravin­tei­den saan­tia, jois­ta eri­tyi­ses­ti typ­pi ja fos­fo­ri ovat kas­vien kas­vun kan­nal­ta kriit­ti­siä. Typ­peä voi­daan saa­da bio­lo­gi­sen typen­si­don­nan kaut­ta typen­si­to­ja­kas­veis­ta, kuten api­las­ta, mut­ta fos­fo­rin saa­ta­vuus on huo­mat­ta­vas­ti haas­ta­vam­paa, sil­lä fos­fo­ri ei vapau­du maa­pe­räs­sä luon­nol­li­ses­ti yhtä hel­pos­ti eikä sitä voi­da tuot­taa bio­lo­gi­sin prosessein.

Fos­fo­ria on perin­tei­ses­ti saa­tu kar­jan­lan­nas­ta, teu­ras­jät­teis­tä jalos­te­tus­ta liha-luu­jau­hees­ta sekä epä­or­gaa­ni­sis­ta fos­fo­ri­lan­noit­teis­ta. Vuo­si­na 2006–2009 maa­ta­lou­des­sa käy­te­tys­tä fos­fo­ris­ta noin 50 % oli peräi­sin kar­jan­lan­nas­ta ja noin 50 % mine­raa­li­lan­noit­teis­ta. Suo­mes­sa muo­dos­tuu vuo­sit­tain noin 20 mil­joo­naa ton­nia kar­jan­lan­taa, mikä sisäl­tä­män­sä fos­fo­rin perus­teel­la riit­täi­si kat­ta­maan koko maan maa­ta­lou­den fos­fo­ri­tar­peen. Ravin­tei­den tehok­kaa­seen hyö­dyn­tä­mi­seen liit­tyy kui­ten­kin mer­kit­tä­vä alu­eel­li­nen haas­te: Suo­men vil­jan­vil­je­ly kes­kit­tyy eri alueil­le kuin kotie­läin­tuo­tan­to, min­kä vuok­si suu­ren vesi­pi­toi­suu­den omaa­van lan­nan kul­jet­ta­mi­nen pit­kiä mat­ko­ja ei ole talou­del­li­ses­ti eikä ilmas­tol­li­ses­ti kestävää.

Mine­raa­li­sen fos­fo­rin lou­hin­ta tar­jo­aa edel­leen vaih­toeh­don maa­ta­lou­den fos­fo­ri­huol­lol­le, mut­ta fos­fo­ri­mal­mit ovat uusiu­tu­ma­ton luon­non­va­ra. Arvioi­den mukaan tun­ne­tut varan­not riit­tä­vät vie­lä muu­ta­mak­si vuo­si­sa­dak­si, mut­ta fos­fo­rin­tuo­tan­non glo­baa­li huip­pu saa­vu­te­taan toden­nä­köi­ses­ti jo 2030-luvul­la. Tämä koros­taa tar­vet­ta fos­fo­rin kier­rä­tyk­sen tehos­ta­mi­seen kai­kil­la sektoreilla.

Yhte­nä tule­vai­suu­den kier­rä­tys­rat­kai­su­na on esi­tet­ty jäte­ve­sien sisäl­tä­män fos­fo­rin tal­teen­ot­to. Suo­mes­sa jäte­ve­den­kä­sit­te­lyyn pää­tyy vuo­sit­tain noin 4 000 ton­nia fos­fo­ria. Mää­rä on kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin maa­ta­lou­den nykyi­nen eläin­pe­räi­nen fos­fo­ri­pa­nos­tus, joka on noin 30 000 ton­nia vuo­des­sa. Mikä­li fos­fo­ri­mal­mit ehty­vät ja saman­ai­kai­ses­ti kotie­läin­tuo­tan­to vähe­ni­si mer­kit­tä­väs­ti, Suo­men fos­fo­ri­huol­to koh­tai­si vaka­via haas­tei­ta. Tämä alle­vii­vaa tar­vet­ta kehit­tää ja skaa­la­ta uusia, tehok­kai­ta ja alu­eel­li­ses­ti toi­mi­via fos­fo­rin kierrätysjärjestelmiä.